Olemmeko pakanneet huoltajien hoivista lähtiessämme heidän odotuksensa ja oletuksensa yhteen muuttolaatikoista kipposten ja kupposten seuraksi? Ja mitä teemme tälle mahdollisesti varsin painavalle muuttolaatikolle omaan kotiin päästyämme? Hautaammeko varaston perille kämpän seuraavan omistajan hävitettäväksi vai purammeko elämäämme ja omaa kotiamme koristamaan? Osaammeko oikeasti aloittaa itsemme näköisen elämän? Uskallammeko olla avoimia valinnoistamme huoltajillemme edes aikuisina? Pelkäämmekö tuottavamme vanhemmillemme pettymyksen vääränlaisilla valinnoillamme?
Avainsana-arkisto:häpeä
Armeliaisuutta alastomalle
Yksi ensimmäisistä seksuaalineuvojakoulutuksemme kotitehtävistä oli riisuuntua alasti ja katsoa itseämme armollisesti ja hyväksyen – jopa ihaillen. Niinpä seison kirkkaassa päivänvalossa tutkimassa alastonta kehoani peilistä. Minä, joka en ole koskaan tuntenut oloani mukavaksi omissa nahoissani enkä ole halunnut täysin antautua toisten tai edes omalle katseelleni ilman vaatteita; aina on ollut esimerkiksi kilo, kaksi, kolme (tai esikoisenJatka lukemista ”Armeliaisuutta alastomalle”