Kuuntelin Johanna Hämäläisen Mielentila -podcastia osana tämänkertaista välitehtävää ja päädyin pohtimaan sen pohjalta nuoruuden seksuaalisuutta, sukupuolten kirjoa ja kasvurauhan tärkeyttä identiteettiään rakentavan nuoren elämässä. Seksuaalisen identiteetin pohdinta käynnistyy monesti siinä vaiheessa, kun keho alkaa muuttua teiniyden kynnyksellä. Keho käy läpi aika mielettömiä muutoksia murrosiässä ja nuori voi olla varsin epävarma ja ennakoimattomasti reagoiva monessa tutussakinJatka lukemista ”Nuoruuden seksuaalisuus ja kasvurauha”
Kategoria-arkisto: Yleinen
Sisäisen sabotaattorin elämänkaari ja ansaintalogiikka
Omasta arvottomuudesta vakuuttuminen voi johtaa jopa siihen, että löydät itsesi sabotoimasta vihdoin kohdallesi osunutta tervettä ihmissuhdetta. Päädyt työntämään kumppaniasi kauemmas, koska et ajattele ansaitsevasi onnea. Itse asiassa, et ehkä edes huomaa onnea, tai säikähdät sitä, koska olet aina ajatellut, ettet sellaista ansaitse. Sisäinen sabotaattorisi kehottaa siis rikkomaan ehjää, jotta voisit palata aiemmin jonkinlaista turvaa tarjonneeseen tuskaan ja itsesi sättimiseen ja vähättelyyn. Niin kummalliselta kuin tämä saattaa kuulostaakin, niin tuttu kurjuus voi olla omassa mielessäsi helpompi hallita ja hyväksyä kuin uusi ja tuntematon onni.
Monogaaminen parisuhde, kirkkohäät ja pari lasta, oletan? Rakkaudella, N. Ormi ja O. Letus
Olemmeko pakanneet huoltajien hoivista lähtiessämme heidän odotuksensa ja oletuksensa yhteen muuttolaatikoista kipposten ja kupposten seuraksi? Ja mitä teemme tälle mahdollisesti varsin painavalle muuttolaatikolle omaan kotiin päästyämme? Hautaammeko varaston perille kämpän seuraavan omistajan hävitettäväksi vai purammeko elämäämme ja omaa kotiamme koristamaan? Osaammeko oikeasti aloittaa itsemme näköisen elämän? Uskallammeko olla avoimia valinnoistamme huoltajillemme edes aikuisina? Pelkäämmekö tuottavamme vanhemmillemme pettymyksen vääränlaisilla valinnoillamme?
Seksuaalisuuden portailla kikkailu voi olla kohtalokasta
Jokaisella seksuaalisuuden portaalla olisi hyvä hengailla juuri niin kauan kuin on tarvis. Käytännössä kuitenkin moni nuori tekee seksuaalisia tekoja, joihin ei olisi vielä tunnetasolla kypsä tai valmis. Miksi? Ympäristön paineen vuoksi? Uteliaisuuttaan? Houkuteltuna? Pakotettuna?
Keskusteltaisiinko hetki avoimesti seksistä ja seksuaalisuudesta?
Onko seksistä ja seksuaalisuudesta puhuminen sinulle helppoa vai meneekö pala kurkkuun ja kieli kankeaksi, jos keskustelu siirtyy tähän mahdollisesti hieman kuumottavampaan aiheeseen? Moni meistä sanoo olevansa avoin ja hyvä keskustelija, mutta mitä tämä oikeasti tarkoittaa? Avoimuudessa on seksistä ja seksuaalisuudesta puhumisen (ja lukemisen) suhteen mielestäni monta eri tasoa, helpoimmasta (Level 1, ks. määritelmät alla) vaativimpaanJatka lukemista ”Keskusteltaisiinko hetki avoimesti seksistä ja seksuaalisuudesta?”
Mitkä ihmeen seksuaalioikeudet?
Tiesitkö, että seksuaalioikeudet ovat seksuaalisuutta koskevia ihmisoikeuksia? Pienenpienen lähipiiriin suuntautuneen kyselytutkimuksen tuloksien tutkailun jälkeen väitän niiden olevan melko paljon huonommin tunnettuja kuin alkuperäiset yleismaailmalliset ihmisoikeudet. Seksuaalioikeuksien julistus on myös pohja ja perusta kaikelle seksuaalineuvonnalle, joten koin oikeudekseni ja velvollisuudekseni hieman näykkiä ja pureskella kyseistä listaa puolestasi. Toivon toki myös, että osallistut seksuaalioikeuksien sulatteluun kanssani. SeksuaalioikeudetJatka lukemista ”Mitkä ihmeen seksuaalioikeudet?”
Seksuaalisuuden ja perinteisten sukupuoliroolien ylisukupolviset vankilat
Rajoitettu, valvottu, hävetty, passiivinen objekti, vai vapaa, vapautunut, varma, aktiivinen subjekti? Pitkä matka on varmasti viimeisten noin sadan vuoden aikana kuljettu, mutta ylisukupolviset sukupuoliroolikäsitykset haastavat myös nykynaista – ja -miestä. Varsin mainiosti toteutettu Seksi-Suomen historia -dokumenttisarja (Yle Areena, 2017) juoksuttaa katsojaa läpi naimaluvan kiertäjien aikojen, haureuden harrastajien ja laittomien aborttien vuosikymmenten, ohi Helsingin naisten siveyttäJatka lukemista ”Seksuaalisuuden ja perinteisten sukupuoliroolien ylisukupolviset vankilat”
Armeliaisuutta alastomalle
Yksi ensimmäisistä seksuaalineuvojakoulutuksemme kotitehtävistä oli riisuuntua alasti ja katsoa itseämme armollisesti ja hyväksyen – jopa ihaillen. Niinpä seison kirkkaassa päivänvalossa tutkimassa alastonta kehoani peilistä. Minä, joka en ole koskaan tuntenut oloani mukavaksi omissa nahoissani enkä ole halunnut täysin antautua toisten tai edes omalle katseelleni ilman vaatteita; aina on ollut esimerkiksi kilo, kaksi, kolme (tai esikoisenJatka lukemista ”Armeliaisuutta alastomalle”